Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Hankasalmi Keski-Suomi

Hankasalmen rautatieasema

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Hankasalmen rautatieasema
Kuvaus
Hankasalmen rautatieasema on rakenteeltaan ja rakennuskannaltaan hyvin rakentamisaikansa asussa säilynyt, pieni 1910-luvun maaseutuasema Vaasan ja Savon radat yhdistävällä poikkiradalla.

Hankasalmen rautatieasema on viidennen luokan asema Jyväskylä-Pieksämäki -rataosuudella, jonka asemat on suunnitellut arkkitehti Thure Hellström. Asema-alueella mansardikattoinen 1916 valmistunut asemarakennus, tavaramakasiini sekä kaksi asuinrakennusta talousrakennuksineen.
 
Historia
Hankasalmelaiset suhtautuivat myönteisesti kunnan halki suunniteltuun ratalinjaukseen jo 1884. Poikkiradan linjauksista käytiin kuitenkin pitkällinen kiista ja päätös tehtiin vasta 1912. Kunnan ehdottaman linjauksen mukaisesti Hankasalmen asema sijoittui vain 600 metrin päähän Kuuhankavedestä, jolloin oli mahdollista yhdistää vesi- ja raideliikenne.

Jyväskylän ja Pieksämäen välisen rautatien rakentaminen alkoi 1913. Rautatien valmistuminen Hankasalmelle 1918 paransi olennaisesti jalostetun puutavaran kuljettamista eteenpäin, millä oli merkitystä pitäjän eteläosien sahaliikkeiden kehitykselle. Vesireitti johti Kymin Uittoyhdistyksen pääväylälle ja jatkui siitä Vaajakoskelle.

Valtionrautatiet hankki 1962 omistukseensa Aseman sahan, joka oli perustettu Hankasalmen rautatieaseman läheisyyteen 1916. Sinne rakennettiin uusi kuivaamo ja puutyötehdas, joista jälkimmäisessä koneistettiin rautatievaunujen osia. Tuotteiden ostajana oli pääasiassa itse Valtionrautatiet tai jokin muu valtion laitos. Tehtaalla valmistettiin mm. lennätinorsia rautateille ja lennättimelle.
 
Lisätietoa
Pertti P. Kuokkanen (toim.), Hankasalmen kirja. JYY:n kotiseutusarja n:o 4. Pieksämäki 1966.

Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.

Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).

Ann-Marie Hjelt-Husso, Hankasalmen kulttuuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 35. Keski-Suomen ympäristökeskus 1997.

Erkki Laitinen ja Janne Vilkuna, Hankasalmen historia 1. Esihistoriasta vuoteen 1918. Hankasalmen kunta 2004.

Reijo Ahonen, Raamin rytkettä ja sirkkelin suihketta Asemankylällä: Hankasalmen saha 90 vuotta. Vapo Timber 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  liikenteenrakennus; talousrakennus; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
Hankasalmen rautatieasema. Jari Heiskanen 2007
Hankasalmen rautatieasema. Jari Heiskanen 2007.
Hankasalmen rautatieaseman tavaramakasiini. Jari Heiskanen 2007
Hankasalmen rautatieaseman tavaramakasiini. Jari Heiskanen 2007.
Asuinrakennus Hankasalmen rautatieasema-alueella. Jari Heiskanen 2007
Asuinrakennus Hankasalmen rautatieasema-alueella. Jari Heiskanen 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009