 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Kotka | Kymenlaakso | |
Stora Enson Kotkan tehtaat |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Stora Enson Kotkan tehtaat | ||
| Kuvaus | ||
| Stora Enson tehtaat ovat merkittävä osa Kotkan kaupunkikuvaa ja tärkeä osa Kaakkois-Suomen vesistöjen varsille syntynyttä puunjalostusteollisuutta. Tehdasalue käsittää rakennuskantaa ja rakenteita teollisuuslaitoksen monesta eri kehitys- ja laajentumisvaiheesta aina 1900-luvun alusta lähtien. Kotkan tehtaat sijaitsevat Kotkan kaupungin itäpuolella Portunlahden alueella.
Höyrysahan vanhalla punatiilisellä kone- ja pannuhuoneella savupiippuineen on suuri symbolimerkitys, sillä tehtaan toiminta alkoi 1872 tästä rakennusryhmästä. Sen länsipuolella on vanha valimo ja tätä vastapäätä paloasema. 1900-luvun alussa rakennetusta punatiilisestä, useaan kertaan laajennetusta ja uudistetusta sulfaattiselluloosatehtaasta on jäljellä ainoastaan osia. 1930-luvun laajennusvaiheesta ovat nähtävillä vanha voima-asema sekä kamyrkonesali. Tehtaan toimintaan liittyvät arkkitehtitoimisto Lindahl & Thomén suunnittelema konttori vuodelta 1903 ja arkkitehti Väinö Vähäkallion 1937 suunnittelema uudempi konttorirakennus. Yhdessä ne havainnollistavat hyvin metsäteollisuusyrityksen kasvua sekä aikansa arkkitehtuuria. Uudempi arkkitehtuuri on Sunilan ja Summan tehtaiden tavoin Alvar Aallon suunnittelema. Paperitehtaan aluetta hallitsee Aallon suunnittelema paperitehdas vuodelta 1952 siihen liittyvine laajennuksineen. Tehdasalueen ulkopuolella on kaksi 1872 perustetun Norjan sahan norjalaisille työnjohtajille ja ammattimiehille rakennettua luhtikäytävällistä asuinrakennusta, Kirkkopytinki ja Herrojen pytinki. Nämä kaksikerroksiset sivukäytävätalot ovat ainoat laatuaan Suomessa. |
||
| Historia | ||
| Kymijoen suulle syntyi 1870-luvulla joukko sahoja. Kymijoen laajat uitot ja Kotkan edullinen merellinen sijainti loi edellytyksen kaupungin kehittymiselle teollisuuspaikkakunnaksi.
Norjalainen liikemies Hans Gutzeit perusti Kotkaan 1873 höyrysahan, ns. Norjan sahan. Norjan sahan yhteyteen perustettiin 1907 sulfaattiselluloosatehdas, joka hyödynsi sahajätettä raaka-aineenaan. Valtio hankki yhtiön osake-enemmistön ja nimi muutettiin 1927 Enso-Gutzeit Oy:ksi. 1930-luvulla tehtaalle hankittiin uudet eräkeittimet ja rakennettiin uusi höyryvoimalaitos. Tehtaat ja saha kärsivät suuria vaurioita sodassa. Paperitehtaan toiminta alkoi 1953. Tehtaan uudistustyöt jatkuivat 1940-1950-luvulla soodakattilan ja mesanpolttouunin hankinnalla sekä sihtiosaston, massanlajitteluosaston ja keittämön uusimisella. Myöhemmin uudistukset ovat jatkuneet mm. impegrointitehtaan (1980) ja kombivoimalan (1993) rakentamisella. Vuodesta 1998 Kotkan tehtaat olivat osa Stora Enso -metsäyhtiötä. Stora Enso myi Kotkan Tehtaat 2010 heinäkuussa, jolloin syntyi yhtiö Kotkamills Oy. |
||
| Lisätietoa | ||
| Merja Härö, Työväenasunnot. Näyttelyluettelo. Suomen rakennustaiteen museo 1981.
Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto 1984. Jorma Ahvenainen, Enso-Gutzeit Oy 1872-1992. Jyväskylä 1992. Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A:26 1992. Timo Kantonen, Satakunta sahaa Suomessa. Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä saharakennuksia ja -ympäristöjä. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 18 1996. Enso Oy:n rakennuskannan inventointi, Henrik Wager. Inventointiraportti 1997. Martti Korhonen ja Juhani Saarinen, Kymistä Kotkaan. Osat I ja II. Kotkan kaupungin historiatoimikunta. Porvoo 1999, 2002. |
||
| kohteeseen sisältyy: muu hallintorakennus; puunjalostustehdas; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Stora Enson Kotkan tehtaat. Hannu Vallas . |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV