Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Hollola Päijät-Häme

Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan kylien viljelymaisema

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan kylien viljelymaisema
Kuvaus
Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan lähekkäin asettuneet maarekisterikylät vaikuttavassa maisemakehyksessä kuvastavat lukuisine kiinteine muinaisjäännöksineen poikkeuksellisen laajana kokonaisuutena Hämeen kyläasutuksen jatkuvuutta esihistorialliselta ajalta nykypäiviin.

Kylien kulttuurimaisema muodostuu laajasta, avoimesta, voimakkaasti kumpuilevista, pitkään viljelyksessä olleista pelloista. Tilakeskukset sijoittuvat tiiviinä ryhminä pääosin korkeille kylämäille.

Viljelyaukeaa halkovat kapeat kylämäeltä toiselle kulkevat hiekkatiet. Kantatilojen talouskeskusten rakennuskanta on suurelta osin uusiutunut 1900-luvun kuluessa, mutta rakennuspaikat, rakennustapa, rakennusten muoto ja rytmi noudattavat vuosisataisia perinteitä.

Alueelta tunnetaan myös useita merkittäviä rautakautisia kalmistoja.
 
Historia
Vesalan, Untilan, Utulan ja Nokkolan alue on Hollolan vanhinta kyläasutusta, joka periytyy mahdollisesti rautakaudelle asti. Kirkailanmäen rautakautista kalmistoa on käytetty hautauksiin aina ristiretkiajalta varhaiskeskiajalle saakka. Vesala mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1461 ja Untila 1445. Perimätiedon mukaan myös Hollolan ensimmäinen kirkko olisi sijainnut Vesalassa.

Salpausselän reunalla sijaitsevien pienten Työtjärven ja Tiilijärvien lounaispuolelle syntyi jo keskiajalla useita pieniä kyliä käsittänyt kylä- ja peltomaisema. 1900-luvulla uudet valtateiden linjaukset ovat katkaisseet yhtenäisen kylä- ja viljelymaiseman.
 
Lisätietoa
Sakari Kuusi, Hollolan pitäjän historia, muinaisuuden hämärästä kunnallisen elämän alkuun 1800-luvulle, Porvoo 1937.

Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805, toim. Timo Alanen ja Saulo Kepsu, SKS 505, Tampere 1989.

Porvoonjoen yläjuoksun esihistoriallisia ja kulttuurihistoriallisia kohteita Lahden, Hollolan ja Orimattilan alueella. Lahden kaupunginmuseo. Porvoonjoen asutustutkimushanke.

Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto, arkeologian osasto 2001.

Teija Ahola, Rakennusinventointi - Hollola. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 110/2006. Hämeen ympäristökeskus, Hollolan kunta 2006.

Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; muinaisjäännös; talonpoikaistalo; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Eskolan ja Utulan kylät Nokkolasta päin kuvattuna Minna Pesu 2006
Eskolan ja Utulan kylät Nokkolasta päin kuvattuna Minna Pesu 2006.
Nokkolan kylää Minna Pesu 2006
Nokkolan kylää Minna Pesu 2006.
Taka-Tommolan tila, Nokkola. Johanna Forsius 2006
Taka-Tommolan tila, Nokkola. Johanna Forsius 2006.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009