Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Somero Varsinais-Suomi

Palikaisten kartanomaisema

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Palikaisten kartanomaisema
Kuvaus
Palikaisten kartanomaisemassa näkyy 1800-luvun suurmaanomistus. Maisemaa hallitsevat laajat ja tasaiset viljelyaukeat ja kartanolle johtavat puukujanteet. Uusimpana kerrostumana kartanomaisemassa on viljelyaukean reunoilla sekä sen halki johtavan tien varressa useita jälleenrakennusajan tiloja.

Palikainen sijaitsee Painionjärven länsirannalla Paimiojoen suulla. Järveen pistävällä niemellä sijaitsevan Palikaisten kartanon alue on puistomainen. Päärakennus on rungoltaan 1800-luvun alkupuolelta ja laajennettu nykyiseen varhaisempireasuunsa 1800-luvun keskivaiheilla. Kartanokokonaisuuteen kuuluu neljä muuta asuinrakennusta. Puutarhurin asunto vuodelta 1938 on arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema.

Hirsjärven niemellä sijaitsee Palikaisten kartanoon vuoteen 1905 kuulunut Österkulla. Österkullan empiretyylinen päärakennus on valmistunut 1830-luvulla ja sitä on laajennettu 1900-luvun alussa. Pihapiiriin kuuluu arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema ja 1928 valmistunut navetta ja leivintupa 1910-luvulta.
 
Historia
Entisen Somerniemen alueella sijaitseva Palikaisten kartano muodostettiin 1678 Anders Munckin 1626 rälssiksi ostamista Palikaisten kylän tiloista. Somerniemi sai nimensä aateloituna af Sommarnäs-nimisen Munckin mukaan. Nykyinen päärakennus rakennettiin ilmeisesti 1800-luvun alussa ja sitä laajennettiin siipirakennuksella ja kahdella kuistilla 1800-luvun puolivälissä.

Palikaisissa ei tehty isojakoa, ja ensimmäinen palstatila, Österkulla, erotettiin kartanosta vasta 1900-luvun alussa. Kartanon maista lohkottiin 1900-luvun alkupuolella 22 tilaa, joista suurin osa oli entisiä torppia.
 
Lisätietoa
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar. Dresden 1845.

Esko Aaltonen (toim.), Someron historia. Somero 1949.

Kaarin Lehtonen, Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 2. Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen seutukaavaliitto. 1990.

Kaarin Lehtonen, Varsinais-Suomen jokivarsialueiden inventointiprojekti 1997-1999. Rakennettu kulttuuriympäristö ja arvot. Turun maakuntamuseo. Monisteita 15. 2000.

Someron kulttuuriympäristö ja arvot. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. SARAKUM 2000-2004 projektiraportti. Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; puisto; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009