 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Salo | Varsinais-Suomi | |
Suomusjärven kirkonkylä |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Suomusjärven kirkonkylä | ||
| Kuvaus | ||
| Suomusjärven kirkonkylä on perustettu Varsinais-Suomen itäosan järviseudulle 1700-luvun alussa ja se on säilynyt mittakaavaltaan ja rakennuskannaltaan 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta periytyvässä asussa.
Suomusjärven kylän pellot alkavat Suomusjärvestä, ja kyläasutus sijaitsee järveltä melko voimakkaasti nousevalla rinteellä nykyisen Karjalohjan tien varrella. Kantatalot Alhainen ja Ylhäinen sijaitsevat 1700-luvun isojakokarttojen osoittamalla paikalla. Kylässä on myös vähävaraisen väestön asuntoja, joista vanhimmat ovat mahdollisesti 1800-luvulta. Suomusjärven ristikirkko sijaitsee tapuleineen ja hautausmaineen järveltä katsoen mäen huipun takana. Pitkästä asutushistoriasta kertovat kivikautiset asuinpaikat kirkonkylän etelärinteessä. Ylhäisten talouskeskus sijaitsee keskeisellä paikalla maantien varressa kirkonkylän mäen laella. Ylhäisten tilalla on useita vanhoja talousrakennuksia ja päärakennus 1800-luvulta. Alhaisten talo sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla järveltä nousevalla rinteellä. Empirevaikutteinen päärakennus on vuodelta 1871 ja tilan toinen asuinrakennus 1800-luvulta. Maantien varressa on myös mansardikattoinen Ahjolan talo, joka on entinen Ylhäisten vanhanväen asunto 1920-luvulta. Suomusjärven uusklassisen puukirkon ristikeskuksessa on pieni empiretyylinen torni. Kirkon erillinen kolminivelinen kellotapuli seisoo kyläalueen pohjoisreunalla maantien varrella. Kirkon vieressä oleva lainamakasiini on kotiseutumuseona ja ruumishuoneena on käytetty vanhan, 1700-luvun alussa rakennetun kirkon sakaristoa. Sen ympärillä on vanha hautausmaa, jonka erottaa kirkkotarhasta kiviaita. |
||
| Historia | ||
| Suomusjärven vakituinen asutus muodostui ilmeisesti 1300-luvun jälkeen. Vanhin tunnettu maininta Kiskoon kuuluneesta kylästä on vuodelta 1532. Vuoden 1540 maakirjan mukaan kylässä oli kolme tilaa: Alhainen, Ylhäinen ja Knaapi. Näistä Knaapi oli kadonnut 1700-luvulle tultaessa.
Suomusjärven kappeli perustettiin 1678 Laidikkeeseen. Liikenteellisesti keskeisellä paikalla sijainneesta Suomusjärvestä tuli kirkonkylä 1700-luvun alussa ja kirkko valmistui uudelle paikalle 1708. Tapuli valmistui 1751. Vanhempi kirkko purettiin Suomusjärven nykyisen kirkon valmistuessa. Nykyisen kirkon rakensi pitäjänpuuseppä Isak Lindström Intendentinkonttorin suunnitelmin, ja kirkko valmistui Ylhäisten tilalta lunastetulle maalle 1850. Suomusjärven asema itsenäisenä seurakuntana astui voimaan 1903. Suomusjärven liikenteellinen ja taloudellinen painopiste siirtyi 1900-luvun alkupuolella valtatie 1:n varteen Kitulaan, mikä säästi kirkonkylän uudistumis- ja rakentamispaineilta. |
||
| Lisätietoa | ||
| Suomusjärven kirkot. Suomen kirkot 5. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1968.
Juhani Vainio, Asutusrakenteen kehitys Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto. 1984. Seija Väärä, Kiskon ja Suomusjärven historia historiallisen ajan alusta kunnallishallinnon uudistamiseen 1347-1865. Anja Sarvas - Seija Väärä, Kiskon ja Suomusjärven historia I. Jyväskylä 1998. Suomusjärven kulttuuriympäristö ja arvot. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. Sarakum 2000-2004 projektiraportti. Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Salon seudun kunnat, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kirkko; kylä; lainamakasiini; talonpoikaistalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Suomusjärven kirkonkylää. Johanna Forsius 2007. |
Suomusjärven kirkonkylän raittia. Johanna Forsius 2007. |
Ylhäisten kantatalon päärakennus periytyy 1800-luvulta. Tila sijaitsee keskeisellä paikalla maantien varressa. Johanna Forsius 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV