 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Virrat | Pirkanmaa | |
Killinkosken tehdasyhdyskunta |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Killinkosken tehdasyhdyskunta | ||
| Kuvaus | ||
| Killinkosken tehdasyhdyskunta on hyvä esimerkki maaseudun pienistä teollisuustaajamista, joita perustettiin 1800-luvun loppupuolella vesistöjen varsille ja koskipaikkoihin. Vanhan nauhatehtaan rakennukset muodostavat hyvin säilyneen kokonaisuuden.
Killinkosken taajama on rakentunut 1898 perustetun nauhatehtaan ja 1911-1954 toimineen puuhiomon ympärille. Säilyneessä tehdaskokonaisuudessa on rakennusosia 1900-luvun alkupuolelta aina 1950-luvulle. Teollisuusrakennusten lisäksi tehtaan tuntumassa on säilynyt nauhatehtaan ja puuhiomon johtajien asuinrakennuksia. Killinkosken teollisuustaajama on rakennettu Vuotteenjärven ja Metterinjärven väliselle kannakselle, jonka läpi virtasi pieni Kivipuro. Korkeuseroa järvillä on noin 23 metriä. Teollisuus ja asutus on keskittynyt pääasiassa taajaman pääväylän, Virrat-Ähtäri-tien eli Inkantien, varrelle. Maiseman keskeisiä elementtejä ovat puu- ja betonirakenteinen vanha nauhatehdas ja sen jatkajan Inka Oy:n teollisuuslaitokset Vuollejärven rannalla. Vanhaa nauhatehdasta on kunnostettu nauhateollisuusmuseoksi. |
||
| Historia | ||
| Killinkoski oli 1800-luvulla harvaanasuttua seutua. Vanhinta asutusta edusti 1560-luvulla perustettu Pylkkään talo. Talon jakaminen muodosti pienen Pylkkäänkylän Killinkosken pohjoispuolelle. Koskessa toimi ennen teollistumista kaksi myllyä.
Ensimmäinen tehdas oli 1886 aloittanut Petter Gustaf Holmin perustama Virtain Kehruu- ja kutomotehdas. Tehdas ei kuitenkaan menestynyt ja toiminta päättyi 1903. Paremmin menestyi Holmin nauhatehdas, joka oli Suomen ensimmäinen alallaan. Se aloitti toimintansa Holmin lyhytikäiseksi jääneessä makaronitehtaan rakennuksessa 1898. Yrityksen pohja laajeni 1901, jolloin perustettiin Ab P.G. Holm Oy. Nauhatehdasta laajennettiin useaan otteeseen vuosien 1911 ja 1951 välillä. Ensimmäiset osat olivat pääosin hirsirakenteisia, 1922 siirryttiin betoniin. Ensimmäisessä laajennuksessa rakennettiin pystyhirsinen kutomo ja pannuhuone, jonka piippu valettiin liukuvaluna betonista. Ensimmäisen laajennuksen suunnittelijana oli yhtiön osakkaaksi tullut arkkitehti Josef Stenbäck. Yritysosotojen seuraksena nauhatehtaasta tuli 1930-luvulla suurin alan tehdas Pohjoismaissa. Kokonaan uusiin tiloihin Nauhatehdas (myöh. Lassila&Tikanojaan kuuluva Inka Oy) siirtyi 1963. Tiloja laajennettiin vielä 1980, jonka jälkeen toiminta päättyi vanhassa tehtaassa. Vanhin, 1800-luvulla rakennettu osa nauhatehtaan rakennuksista purettiin 1968. Vanha nauhatehdas on kunnostettu museoksi. Killinkosken Tehdas Oy:n rakennuttama (myöh. J.W. Enqvist) puuhiomo aloitti toimintansa 1911. Hiomon yhteydessä toimi lisäksi saha, sähkövoimala ja sähkömylly. Tehtaan konekannan vanhenemisen, omistajan vaihtumisen, tulipalon ja padon murtumisen seurauksena toiminta päätettiin siirtää 1950-luvun alkupuolella Tampereelle Lielahden tehtaille. Toiminnan päättymisen jälkeen tehtaan rakennukset ja rakenteet purettiin. Rakennuskannasta on säilynyt uudemman nauhatehtaan pohjoispuolella oleva johtajien asuinalue. Tehtaisiin liittyivät kiinteästi maatilat, työväen ja johtajien asuinalueet sekä puutarhat. Tehtaiden ympärille rakentunut Killinkoski oli Virtain ensimmäinen taajama ja työväki järjestäytyi siellä ensimmäisenä. Työväentalo rakennettiin 1908. Kirkkorakennuksen suunnitteli Josef Stenbäck ja se rakennettiin lahjoitusten ja tehtaiden tuella. Maailmasodan seurauksena rakentaminen viivästyi ja kirkko valmistui 1928. Killlinkosken sijainti suuren vesistön ja maantien varrella toivat keväällä 1916 venäläisen sotaväenosaston valli- ja patteritöihin kylään. |
||
| Lisätietoa | ||
| Kari Hokkanen, Vanhan Ruoveden historia III:1. Virrat 1860-luvulta 1970-luvulle. Virtain kaupunki ja seurakunta 1979.
Pertti Tamminen, Virtain Killinkosken tehdasyhdyskunta, Virtain kaupunki 1985. Timo Isotalo, Killinkoski Virrat, Tehdasmiljöön inventointi ja yleissuunnitelma, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1987. Kylän historiaa. http://www.killinkoski.fi/historia.html. 22.5.2007 |
||
| kohteeseen sisältyy: muu teollisuusrakennus; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: taajama; | ||
Killinkosken tehdasyhdyskunta, nauhatehdas. Hilkka Högström 2007. |
Killinkosken tehdasyhdyskuntaa. Hilkka Högström 2007. |
Killinkosken tehdasyhdyskuntaa. Hilkka Högström 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV