 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Mynämäki | Varsinais-Suomi | |
Karjalankylä ja Karjalan kirkko |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Karjalankylä ja Karjalan kirkko | ||
| Kuvaus | ||
| Karjalan kylä on keskiajalla kehittynyt Mynämäen pitäjän syrjäinen kylä, joka on ollut mylly- ja sahatoiminnan myötä maaseutupitäjän pieni kaupan ja liiketoiminnan keskus.
Mynälahdelle laskevan Laajoen mutkassa sijaitsevassa Karjalankylässä on toiminut mylly, saha, meijeri ja kyläkauppa ja se kuvastaa syrjäisen maaseutukeskuksen kehittymistä maatalousvaltaisessa pitäjässä. Seudun pitkästä asutushistoriasta kertovat Laajoen varren kivikautiset asuinpaikat. Laajoen rannassa, 1600-luvulta periytyvällä kirkon paikalla, on kylän rukoushuone. Karjalan nykyinen mylly on rakennettu mahdollisesti 1920-luvulla, mutta paikalla tiedetään sijainneen myllyn jo 1700-luvulla. Mansardikattoisen, pystyllä peiterimoituksella vuoratun myllyn koneisto on säilynyt. Nykyinen mylly on ollut yhteisomistuksessa ja käytössä vielä sotien jälkeen. Myllyn vieressä on myllärin torppa. Perinteisesti avointa viljelysmaisemaa on hallinnut puurakenteisen, satulakattoisen sahan tiilipiippu. Sähkömoottorilla toiminut saha sijaitsee myllyn ja joen välillä. Vanhan kylätien varrella sijaitsevat mansardikattoinen, asuinkäyttöön muutettu meijerirakennus sekä entinen kyläkauppa. Kyläasutus on joen pohjoisrannalla. 1600-luvun kirkon paikalla seisova hirsirakenteinen rukoushuone on suorakaiteen muotoinen ja satulakattoinen. Julkisivu on koristettu listoituksilla. Kirkkotarhaa on laajennettu edellisen kirkon aikana 1833 ja kiviaitaa on uusittu 1900-luvun alkupuolella. Karjalan ja Vehmalaisten kappeliseurakuntien yhdistymisen ajalta periytyvä kirkko on rakennettu kylien puolimatkaan, seitsemisen kilometriä Karjalan kylästä etelään. Uusgoottilainen puukirkko on muodoltaan länsitornillinen pitkäkirkko. Rakennusaikansa asussa säilyneen kirkon runkohuoneeseen liittyy pitkillä sivuilla sakaristo ja eteishuone. Pohjaltaan neliömäinen torni on kaksinivelinen. Kirkkoa ympäröi vanha hautausmaa. Viereisessä hirsirakenteisessa lainamakasiinissa vuodelta 1891 toimii kotiseutumuseo. |
||
| Historia | ||
| Mynämäen pitäjän vanhin asutus seurasi Mynä- ja Laajoen rantoja ja Karjalan kylän alueelle syntyi asutusta 1200-luvulla. Vuoden 1692 piispantarkastuksen mukaan kylässä oli 16 talollista. Laajoesta saatiin vesivoimaa myllyihin, ja kylässä oli 1700-luvulla isompia myllyjä neljä.
Karjalan kylään rakennettiin rukoushuone 1600-luvun loppupuolella ja Karjalasta tuli Mynämäen kappeliseurakunta 1797. Vanhalle kirkon paikalle valmistui uusi puukirkko 1801, mutta se purettiin, kun Karjalaan yhdistettiin Vehmalaisten kappeliseurakunta 1860. Uusi kirkko päätettiin rakentaa Karppisten kylään Suojoelle. Kirkko valmistui 1869 Georg Th. Chiewitzin suunnitelmin. Omaksi seurakunnaksi Karjala erotettiin 1906 ja Karjalan vanhalle kirkon paikalle Karjalankylään rakennettiin rukoushuone 1911. Kunnallishallinnollisesti Karjala oli erotettuna Mynämäestä 1868-1977. |
||
| Lisätietoa | ||
| Tove Riska, Karjalan kirkko. Suomen kirkot 2. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1961.
Toivo Perälä, Mynämäki 1260-1960. Turku 1963. Varsinais-Suomen suojelualueet ja –kohteet. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto 1979. Sinikka Jalo (toim.), Karjala-kirja. Mynämäki 1979. Arja Hyvönen - Pirkko Hakala, Metsänkylä, Mynämäen kunnan museo- ja kotiseutusuunnitelma. TMM 1981. Moniste. Tiina Rajamäki, "Vanha mylly kuoriutui jauhojen alta…” Helsingin Sanomat 23.8.2004. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kauppa- ja liikerakennus; kirkko; kylä; mylly; saha; | ||
| ympäristön nykyluonne: metsämaisema; | ||
Karjalankylän mylly Mynämäellä. Minna Pesu 2007. |
Karjalankylän rukoushuone sijaitsee 1600-luvulta periytyvällä kirkon paikalla. Johanna Forsius 2007. |
Karjalan kirkko Mynämäellä. Johanna Forsius 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV