 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Kuopio | Pohjois-Savo | |
Kuopion Snellmanin puisto, tuomiokirkko ja puukorttelit |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kuopion Snellmanin puisto, tuomiokirkko ja puukorttelit | ||
| Kuvaus | ||
| Kuopion Snellmaninpuiston alueella on ollut Kuopion kaupungin ensimmäinen päätori. Tuomiokirkko kuvastaa kaupungin asemaa 1775 perustetun Savo-Karjalan läänin pääkaupunkina. Snellmaninpuisto ympäristöineen, puistoon välittömästi liittyvä kirkkokortteli harmaakivisine tuomiokirkkoineen sekä perinteisestä puukaupungista säilyneet Kuopion korttelimuseon ja Kuninkaankadun puutalomiljööt ovat Kuopion ruutukaavakeskustan rakennushistoriallisesti merkittävimpiä osia.
Kaupungin keskustassa oleva Vahtivuoren mäelle rakennettu kirkko on Pohjois-Savon ensimmäinen kivirakennus. Yleishahmoltaan uusklassillinen, loivakattoinen harmaakivikirkko on tasavartinen ristikirkko. Askeettisessa sisätilassa kaartuu rapattu lautaholvi. Kaupunkikuvallisista syistä on kirkon kelloille ja aikakellolle varattu torni sijoitettu itäisen ristivarren päähän, alttari puolestaan on läntisessä ristivarressa. Kirkon kortteli on ympäröity harmaakivimuurilla. Kirkon tontti liittyy maisemallisesti sen itäpuolella olevaan Snellmanin puistoon. Puisto on saanut nimensä 1886 sinne pystytetystä Johannes Takasen veistämästä J.V. Snellmanin patsaasta. Snellmaninpuiston alue on ollut kaupungin kaupan keskus aina 1850-luvulle saakka. Puistoa ympäröivä rakennuskanta, joka koostuu liike-, pankki- ja museorakennuksista, on eri-ikäisyydestään huolimatta varsin yhtenäistä. Puiston pohjoispuolta rajaavan Kauppakadun pankkirakennuksiin kuuluvat entinen Maatalousosakepankki, taidemuseona toimiva entinen KOP:n talo sekä ravintolana toimiva entinen Suomen Pankki, jonka vierellä on 1907 valmistunut art nouveau -tyylinen Kuopion museo. Edelleen koulukäytössä toimiva entinen Teollisuuskoulu reunustaa puistoa Maaherrankadulla. Koulun pihapiirissä on Ylä-alkeiskoulun voimistelusaliksi valmistunut nk. Mutteri. Yksikerroksinen entinen työväentalo on valmistunut 1837. Kuopion vanhimpien kaupunginosien rakentamisesta on hyvä esimerkki Snellmaninpuiston tuntumassa sijaitseva Snellmanin kotimuseo ja sen yksikerroksinen aumakattoinen asuinrakennus. Kuninkaankadun, Kirkkokadun, Sorvarinkadun ja Kuopionlahdenkadun rajaama kortteli muodostaa Kuopion korttelimuseon. Korttelissa on kaikkiaan 11 rakennusta, joista Kuninkaankadun ja Kirkkokadun varren talot sijaitsevat alkuperäisillä paikoillaan. Puutalomiljöön kokonaisuuteen liittyy rivi Kuninkaankadun varren historiallisia rakennuksia kuten Kuopion Klubi, Tuomiorovastin pappila, Barsokevithchin talo, 1920-luvun kerrostaloja ja Snellmanin puiston kulmalla Minna Canthin talo. Tuomiorovastin pappila on osa Kuopion säilynyttä historiallista puutalorakennetta ja yksi harvoista 1700-luvulta säilyneistä kustavilaisen kauden kaupunkitaloista. Pappilan puinen, mansardikattoinen päärakennus on valmistunut 1780 vasta perustetun Kuopion lääninhallituksen sihteerin ja kamreerin virka-asunnoksi. Sorvarinkadun ympäristössä on hyvin nähtävissä Kuopion kaupunkikuvan ja ruutukaavan erityispiirre rännikatumiljöö (ks. erillinen kohde Kuopion rännikatuverkosto). |
||
| Historia | ||
| Kuopio perustettiin 1549 Tavinsalmi-nimisenä kappelina Juvan emäseurakuntaan. Itsenäiseksi kirkkopitäjäksi se muodostettiin 1552. Kuopio perustettiin läänin pääkaupungiksi 1775 ja kaupungin perustamiskirjaan sisältyi pitäjänkirkon sijoittuminen kaupungin alueen sisäpuolelle. Kaupungin ensimmäinen kirkonpaikka oli nykyisen Piispanpuiston alueella.
Kivikirkon piirustukset saatiin Tukholmasta 1795 ja rakentaminen aloitettiin 1805 rakennusmestari Jacob Rijfin johdolla. Suomen sota keskeytti työt 1808 ja niitä päästiin jatkamaan vasta 1813 luutnantti Pehr Granstedtin laatiman, Tukholman yli-intendentinviraston piirustuksesta ainoastaan tornin päätteen osalta muutetun piirustuksen mukaan. Kirkko vihittiin käyttöön huhtikuussa 1816. Kirkon sisäasu on vuodelta 1961. Snellmaninpuiston alue oli aluksi Kuopion kaupungin päätori. Kauppapaikkana tori toimi 1850-luvulle. Kaupungin muita toreja olivat nykyinen Piispanpuisto, sataman edusta ja nykyinen tori markkinatorina. Ensimmäiset puut istutettiin kirkon ympärille ja torille 1842. Kirkonmäkeä kiertävä kivimuuri portaineen rakennettiin 1800-luvun lopulla. Puisto sai nykyisen Snellmanin puiston nimen 1886. Snellmanin kotimuseo on 1827 valmistunut, ns. Oppmanin talona tunnettu rapattu hirsirakennus, jossa J.V. Snellman asui 1845-1849. Snellman toimi 1843-1849 Kuopiossa Ylä-alkeiskoulun rehtorina ja toimitti suomenkielistä Maamiehen Ystävää ja ruotsinkielistä Saima-lehteä sekä myöhemmin Litteraturbladetia. Ylä-alkeiskoulu purettiin 1903 teollisuuskoulun tieltä. Snellmanin kotimuseo kunnostettiin 1981. Korttelimuseo perustettiin 1970-luvulla. Korttelin rakennukset ovat 1700- ja 1800-luvuilta. |
||
| Lisätietoa | ||
| Aarne Heimala, Kuopion tuomiokirkko ja sen rakentajat. Elämää Kuopion tuomiokirkon vaiheilla. Kuopio 1965.
Kimmo Ruotsalainen, Kuopio, kulttuurihistorialliset rakennuskohteet 1991. Kuopion rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen hoito-ohjelma 1995. Kuopion korttelimuseo. Opaskirja. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo 1998. Tero Tuomisto, Puutalokaupunki kasvoi, näkökulmia Kuopion kaupungin vaiheisiin 1919 - 2001. Pieksämäki 2002. Marja Terttu Knapas, Kuopion viisi kirkkoa. Elämän veden virrassa. Kuopion emäseurakunta 450 vuotta. Hollola 2002. Helena Riekki, Kuopion kaupungin rakennushistoria. Kaupungin rakentamisvaiheita vuodesta 1875. Kuopion historia 6. Kuopio 2005. Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi. Kulttuuriympäristöselvitys Kuopion seudun maakuntakaavaa varten. Pohjois-Savon liitto 2006. Kuopion kulttuuriympäristö - strategia ja hoito-ohjeet. Kuopion kaupunki 2008. J. V. Snellmannin aikainen Kuopio ja Snellmanin aikalaisia Kuopiossa. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. http://kulttuurihistoriallinenmuseo.kuopio.fi/files/orig/28_2006-01-05-snellman_aikalaiset.pdf (26.6.2009). |
||
| kohteeseen sisältyy: kaava-alue; kauppa- ja liikerakennus; kaupungin asuintalo; kirkko; merkkimieskoti; museo; muu kulttuurirakennus; oppilaitos; puisto; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Snellmanin patsas ja puisto sekä Kuopion tuomiokirkko. Soile Tirilä 2006. |
Snellmanin kotimuseo Kuopiossa. Soile Tirilä 2006. |
Kuopion tuomiokirkko. Soile Tirilä 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV