Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Masku Varsinais-Suomi

Kankaisten kartanolinna

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kankaisten kartanolinna
Kuvaus
Kankaisten kartanolinna on yksi harvoja keskiajalta periytyviä ylemmän aateliston rakennuttamia kivisiä asuinkartanoita ja maamme vanhimpia asuinlinnoja. Maskunjoen laakson viljelyseudulla, rautakautisen ja keskiaikaisen asutuksen keskusalueella sijaitsevan Horn-suvun rakennuttaman kartanolinnan vanhimmat osat ovat ilmeisimmin 1400-luvun lopulta. Rakennuksessa on säilynyt Ruotsissa yleisten keskiaikaisten vartiolinnojen rakennustavasta juontuva muoto.

Kolmikerroksinen, rapattu linna on muodoltaan lähes kuutiomainen ja sitä kattaa savupiippuun päättyvä, jyrkähkö telttakatto. Pohjaratkaisu on ruotsalaisten esikuvien mukaan neliömäinen. Julkisivun symmetria ja mm. ikkuna-aukkojen pystysuorat akselit periytyvät 1756 korjauksesta. Toisessa kerroksessa interiöörit ovat 1700-luvun lopun kustavilaisessa asussa rintapaneeleineen, pannoomaalauksineen ja lasitettuine kaakeliuuneineen.

Pihapiiriä rajaa symmetrisesti kaksi 1800-luvun sivurakennusta. Lisäksi kartanon alueella on kivinen viinapränni ja useita talousrakennuksia, kuten entinen karjarakennus ja navetta 1800-luvulta. Kartanoa ympäröivä puisto laskeutuu pieneen jokilaaksoon. Kartanolla ja Maskun kirkolla on maisemallinen yhteys.
 
Historia
Ensimmäinen säilynyt asiakirjamaininta Kankaisista tehtiin 1346, jolloin kylässä oli ainakin kaksi taloa. Kartanoksi Kankaisen muodosti ilmeisesti 1410-luvulla Turun linnanpäällikkönä vuodesta 1411 toiminut Klaus Lydekenpoika Diekn. Kankaisten kartano oli Horn-suvun omistuksessa 1400-luvulta ja Henrik Klaunpoika Horn rakennutti Kankaisten nykyisen kivisen kartanolinnan 1500-luvun keskivaiheilla. Osia rakennuksesta, mm. kellari rakennettiin ilmeisesti jo 1400-luvun lopulla.

Linnan korjaus, jolloin kolmas kerros purettiin, tehtiin 1762-1763 professori Nils Hasselbomin omistajakaudella. Kolmas kerros rakennettiin uudelleen 1935 Berndt Aminoffin ja Alb. Richardtssonin suunnitelmien mukaan. Kartanon omistus siirtyi 1990-luvulla Åbo Akademin säätiölle.
 
Lisätietoa
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar. 1845.

Anna-Lisa Stigell, Kankas. Herrgårdar i Finland II. Helsingfors 1928.

Ragna Ahlbeck, Gods och herresäte i Finland. 1946.

Aulis Oja, Maskun historia. 1961.

C. J. Gardberg, Suomalaisia kartanoita. Keuruu 1989.

Paula Saarento-Tellervo Saukoniemi (toim.), Maskun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 12. Masku-Seura. Saarijärvi 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; puisto;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Kankaisten kartanolinna. Soile Tirilä 2009
Kankaisten kartanolinna. Soile Tirilä 2009.
Kankaisten kartanolinna. Soile Tirilä
Kankaisten kartanolinna. Soile Tirilä .
Kartanon sivurakennus. Soile Tirilä 2009
Kartanon sivurakennus. Soile Tirilä 2009.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009