Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Kotka Kymenlaakso

Langinkosken keisarillinen kalastusmaja

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Langinkosken keisarillinen kalastusmaja
Kuvaus
Langinkoski on ainutlaatuinen keisarihallitsijaan liittyvä rakennusmuistomerkki ja Keisarillisen palatsin ohella ainoa keisariperheelle pystytetty rakennus Suomessa.

Venäjän keisarin Aleksanteri III:n toivomuksesta 1800-luvun lopussa rakennettu kalastusmaja sijaitsee Kymijoen suuhaarassa olevalla saarella. Kansallisromanttiseen henkeen rakennetun hirsihuvilan suunnittelusta vastasivat yleisten rakennusten ylihallituksessa arkkitehdit Magnus Schjerfbeck ja Sebastian Gripenberg, kiinteän sisustuksen ja kalusteiden muotoilusta Jac. Ahrenberg. Irtaimisto ja tekstiilit on hankittu osana kokonaissuunnitelmaa. Valamon munkkien rakentama avoseinäinen tsasouna on kunnostettu tsaariperheen käyttöön.

Keisarillisen kalastusmajan lisäksi saarilla on yhtenäisen suunnitelman mukaan toteutettu hirsinen kalastajien asuinrakennus sekä kalan säilytyksen edellyttämät tarverakennukset.

Langinkoski on osa Kymijoen laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja luonnonsuojelualuetta.
 
Historia
Siian ja lohen kalastus Kymijoen suuhaaran saarilla oli 1700-luvun lopulta lähtien ollut Valamon munkkiveljeskunnan yksinoikeutena. Suomen valtio lunasti lohikalastamot luostarilta 1847 ja kosken partaalle valmistui 1889 Aleksanteri III:lle suunniteltu kalastusmaja. Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna lapsineen viettivät kesää säännöllisesti Langinkoskella aina vuoteen 1894 saakka. Itsenäisyyden ensi vuosina Langinkoski oli valtioneuvoston jäsenten kesänviettopaikkana ja vuodesta 1934 Langinkoski-seuran ylläpitämänä museona ja nähtävyytenä.
 
Lisätietoa
H. Palmberg, Langinkoski. Smådrag ur Langinkoskinejdens historia. Kouvola 1937.

V.K. Ahola, Langinkoski. Välähdyksiä kosken ja sen ympäristön historiasta. Kuopio 1962.

Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto 1984.

Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A:26 1992.

Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö osa 2. Helsinki 1993.

Irma Lounatvuori - Marja Ivars, Puistonäkymiä Museoviraston kartanoissa ja nähtävyyksissä. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 27. 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  huvila; kausiasunto; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
Langinkoski rakennuksineen on osa Kotkan vuonna 2014 perustettua kansallista kaupunkipuistoa.
 
Langinkosken keisarillinen kalastusmaja. Marja Ivars 2006
Langinkosken keisarillinen kalastusmaja. Marja Ivars 2006.
Portti ja silta Langinkosken kalastusmajalle. Marja Ivars 2006
Portti ja silta Langinkosken kalastusmajalle. Marja Ivars 2006.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009