 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Ruokolahti | Etelä-Karjala | |
Ruokolahden kirkko ja kellotapuli |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Ruokolahden kirkko ja kellotapuli | ||
| Kuvaus | ||
| Laajan lähi- ja kaukonäkymän vaikuttavana kiintopisteenä oleva Ruokolahden kirkko ja pappila sijaitsevat mäellä Pappilanlahdelle laskevassa avoimena ja rakentamattomana säilyneessä maisemassa keskustaajaman kupeessa. Puukirkko on yli-intendentti E.B. Lohrmannin suunnittelema sisäviisteinen ristikirkko.
Ruokolahden kirkko on muodoltaan sisäviisteinen ristikirkko, ja siinä on suuri puolipyöreä, alareunastaan kaartuva keskikupoli. Nelikerroksinen suippopäätteinen torni liittyy läntiseen ristivarteen. Kirkkosalia kiertää lehterikerros, jonka pylväät kannattavat myös kupolia. Yli-intendentti E.B. Lohrmannin suunnittelemista puukirkoista Ruokolahden kanssa samaa tyyppiä edustaa mm. Rääkkylän kirkko. Kirkon luona on Albert Edelfeltin maalaukselle "Ruokolahden eukot Kirkonmäellä" omistettu muistomerkki. Vanhan hautausmaan keskellä sijaitseva kellotapuli, Heikki Klemetin mukaan "takakarpaattinen monstrum", on itäsuomalaisen tapulityypin vanhin edustaja. Kahdeksankulmaisen pohjakerroksen ulkoseinät kaartuvat yläosaltaan voimakkaasti ulospäin, ulkonurkat ovat läpilukollisia lyhytnurkkia. Sisäänvedettyjen portaalien ja sivukomeroiden ovien muodot ja rakenteet ovat säilyneet. Toisen kerroksen seinissä ja vesikattopinnoissa on kolmioaiheiset paanutukset. Kellohuone on neliömäinen mutta sen telttakatto kahdeksankulmaisesti särmikäs. Lars Pettersson on todennut, kuinka tapulin arkaistumisen ja mystiikan tuntua lisää sen ulkoasun vanhastaan ylläpidetty tervasively. Vanhassa kirkkotarhassa on kansalaissodan ja talvisodan sankarivainajien haudat. Muistomerkki on Ilmari Wirkkalan suunnittelema. Hän on tehnyt myös kellotapulin 200-vuotisjuhlien yhteydessä 1952 pystytetyn vanhojen kirkkojen muistomerkin. Kirkon lähimaisemaan sisältyy myös kaksikerroksinen pitäjänmakasiini vuodelta 1861. Hirsipintaisessa rakennuksessa on voimakkaasti muotoiltu komea empiretyylinen kattolista. Ruokolahti-talo on 1800-luvun talonpoikaistalon rekonstruktio. |
||
| Historia | ||
| Ruokolahti erotettiin Jääsken emäseurakunnasta 1572 itsenäiseksi seurakunnaksi. Nykyinen kirkko on seurakunnan kolmas. Edellinen kirkko oli vuodelta 1741.
Kirkko rakennettiin yli-intendentti E.B. Lohrmannin 1852 laatiman piirustuksen mukaan rakennusmestari Theodor Johan Tolpon johdolla ja se valmistui 1854. Ruokolahtelaisen Tuomas Suikkasen johdolla rakennettu kellotapuli valmistui 1752. Sen mallina mainitaan olleen kirkonrakentaja Eskil Colleniuksen rakentama Uukuniemen tapuli. Hän oli tehnyt samanlaisen myös Kiteelle. |
||
| Lisätietoa | ||
| Anna M. Kauppinen, Ruokolahden seurakunta 1572-1972. Joensuu 1972.
Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. Etelä-Karjalan seutukaavaliiton julkaisu 4-87. 1987. Lars Pettersson, Kirkkojen rakentaminen 1800-luvun alkukymmenille. Ars Suomen taide 4, Keuruu 1989. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kellotapuli; kirkko; lainamakasiini; pappila; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Ruokolahden kellotapuli. Veijo Laine 1971. |
Ruokolahden kirkko. Veijo Laine 1971. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV